Yksin maailmassa, yhdessä avaruudessa

yhdessä ja yksin

Olen pitkään kritisoinut kaikkialla kännykkään tuijottavaa kansaa, kunnes viimein New Yorkissa tunsin olevani kuin kala kuivalla maalla. En siksi, että olin ensimmäistä kertaa elämässäni ison veden toisella puolen, vaan siksi, että minulla oli puhelimesta roaming pois päältä ja jouduin viikon heilumaan satunnaisten wifi-yhteyksien varassa.

Kun Venäjällä jäin päiväreissulla harmittelemaan samaa asiaa, olin kuukautta myöhemmin samassa paikassa kolmella kympillä hankittu käytetty Honor kourassa ostamassa paikallista SIM-korttia.

Mitä oikein ajan takaa?

Tytöt kännykällä Pietarin metrossa
Kaksi tyttöä yhdessä yksin. Yhä tavallisempi näky myös ”vanhojen” aikuisten keskuudessa

Elämme täydessä todellisuudessa. Meitä on liikaa, eikä planeetta B:tä ole näkyvissä. Silti emme tunne ihmistä, joka nojaa meihin suurkaupungin liikennevaloissa.

Sosiaalinen media loi ihmiskunnalle uuden henkisen laajentumistilan, johon olemme innolla tarttuneet. Minäkin. Ja nyt, kun enää en kehtaa paheksua enää muita, pitää itselleen perustella, onko se hyvä asia ja mitä siitä pitää ajatella.

Haitat

Uutisissa säännöllisesti tuodaan esiin tapauksia, kun lapsien keskuudessa sosiaalinen media on avannut vain uusia väyliä kiusaamiselle. Tilanne on mennyt niin pitkälle, että lanseerataan vahvasti tunteisiin vetoavia tiedotuskampanjoita kaikilla alustoilla tilanteen korjaamiseksi.

Markkinatalous on viimein kaapannut somen haltuunsa. Enää ei ole valtasomekanavissa mahdollista tuoda itseään esiin rauhassa ja omaan tahtiin vaan algoritmit säätelevät, keiden julkaisuja tulee näkyviin ja mitä mainoksia sinulle tarjotaan. Itse alan lopullisesti väsyä niiden kuulokkeiden määrään, joita vastaan tulee sen jälkeen, kun olin tilannut itselleni kahdet nimenomaan somemainonnan kautta. Joku raja!

Virtuaalinen minä, virtuaalinen seksi ja kaikki, minkä voit kuvitella kauniimmaksi tai hienommaksi on kännykän näytöllä juuri sitä. Se ei ole vain lasten ja nuorten ongelma, että suhde todellisuuteen vääristyy liiallisen altistumisen myötä. Vaikka minulla on vuosikymmenten kokemus kuvankäsittelystä ja hyvä käsitys sen rajoista ja mahdollisuuksista, ei se tee minua mitenkään immuuniksi virtuaalisen ihmemaan houkutuksille. Päinvastoin! Sen värien kylläisyys ja sävyjen kontrasti on niin virheettömästi toteutettu, että silmä ei tahdo enää välittää tästä arkitodellisuudesta.

Hyödyt

Sosiaalinen media tarjoaa ainutlaatuiset välineet ujoille, erilaisille ja harvinaisen harrastuksen omaaville löytää muita ihmisiä ja olla mukana yhteisössä. En ole äärierilainen, mutta aina sen verran vastavirtaan, että makkaransyönti markettikaljan kanssa kalareissun päätteeksi kavereiden kanssa ei ole minun jokakesäistä arkeani. Somessa, ja minulle se tarkoittaa Instagramia, voin tuulettaa fiiliksiäni ja olla omalla tavallani erilainen.

Malttavalle ja vähän osaavalle some tarjoaa myös upeat välineet monipuoliseen tiedonvälityksen seulontaan ja oman uutisvirran monipuolistamiseen. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Jos huolehtii, että lähteet ovat riittävän monet ja että liian kaunis kakku todennäköisesti maistuu pahalle, niin ovet tiedon ihmemaahan ovat levällään.

Markkinavoimien vahva läsnäolo somessa on usein ylitsepursuavaa, mutta päinvastoin kuin todellisessa maailmassa, se toimii molempiin suuntiin. Satunnaisesti minut on löydetty tai olen ollut ”oikeassa seurassa” virtuaalisesti ja sitä kautta on tarjoutunut mahdollisuus kokemuksiin ja työkeikkoihin, jollaiset muuten olisivat varmasti olleet minun ulottumattomissani. Se vaatii sitä lähdekritiikkiä ja uskallusta, mutta voi toimia!

Lopuksi

Plussia ja miinuksia voi tahkoa loputtomasti, mutta kyllä se kuitenkin tiivistyy siihen, miten some toimii yksilötasolla. Minä olen seurassa vilkas ja itsekseni vetäytyjä ja kärsin siitä ristiriidasta koko nuoruuteni. Nyt on ihanaa, kun voin matkustaa yksin ja silti voin jatkuvasti olla oman piirin kesken somessa.

Joskus, ensimmäisen somehuumani aikana, ajattelin, että sen avullahan voi saavuttaa vaikka mitä. Mutta aika ja käytäntö on opettanut, että kolmen päivän reissun jälkeen ei virtuaalinen seura enää riitä vaan täytyy olla jo jotain oikeaakin kontaktia.

Siitä huolimatta edelleen mieluusti lähden matkaan yksin. Mutta hei! Somesta löysin asiaan aivan uudenlaisen ratkaisun, Airbnb:n! Oli kyse sitten majoittajasta tai elämysten tarjoajasta, minun ei ole enää viimeisillä reissuillani tarvinnut olla yksin, vaan olen saanut kohdata uusia ihmisiä ja livenä tutustua heidän erilaisiin maailmoihinsa, mikä on tuonut aivan uuden tason reissaamiseen.

Author: Seppo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *